3. JULKAISU

Alkuvuosi 2015

Vuodesta 2015 tulee raskas.

Apurahan aiheuttama euforia haihtuu, kun tunnen olevani työn kanssa yhä melko hukassa. Käsikirjoitus, jonka oli tarkoitus valmistua syksyn 2014 aikana, on yhä kesken, enkä tiedä miten saisin sen hallintaan. Alan silti tehdä kuvia, koska luulen vielä että sarjakuvan voi tehdä näinkin päin. Kuvienkin tekeminen on jatkuvaa taistelua, kuten käy ilmi työskentelypäiväkirjastani:

12.1.2015

Viime viikolla aloin maalaamaan maaliskuista näyttelyäni varten. Rakastan maalaamista! Tuntuu että piirtäminen on täysin alisteista sille. Rupesin miettimään, että mitä jos maalaisin ne kirjan kuvat? En tiedä miten se toimii, mutta jotenkin haluaisin ohjata työskentelyäni sitä kohti, mitä rakastan, enkä sitä mikä tuntuu epämiellyttävältä ja hankalalta. En usko että se toimisi lopputuloksen kannalta. Maalaaminen tuntuu hyvällä tavalla riskinotolta.”

(välihuomio 2019: en enää koe, että piirtämiseni olisi alisteista maalaamiselle, ennemminkin niin, että maalaamiseeni kuuluu paljon myös piirtämistä. Ehkä olen näiden vuosien aikana oppinut piirtämään?)

29.1.2015

Nyt olen pohjustanut muutamia nurkista löytyneitä pieniä mdf-levyjä ja tehnyt ekat testikuvat. Tekniikka tuntuu todella hyvältä. Akryyleillä maalaaminen tuntuu oikealta nimenomaan mdf-levylle, jonka sileää pintaa pitkin on helppo kuljettaa sivellintä. Kuviin saan ehdottomasti enemmän tunnetta näin, kuin piirtämällä. Tykkään myös tehdä ohuella siveltimellä tarkkoja yksityiskohtia, mikä tuo piirroksellista jälkeä mukavasti. Seuraavaksi pitääkin ostaa oikean kokoisiksi leikattua mdf:ää, sillä nämä testipalat ovat ehkä vähän liian pieniä ja loppuvat kohta. Hahmottelin että kirjan koko voisi olla 21x23cm. Ei ihan neliö, ei liian pieni tai liian iso. Karkea layout voisi olla très simple. “

(välihuomio 2019: prosessissa meneillään itseni-vakuuttelu-vaihe)

31.3.2015

Maalaushommat tuli väliin ja olin ainakin kk:den tauolla Mielikuvitustyttö-hommista. Jouduin vaikeuksiin mdf-homman kanssa! Tuli vastoinkäymisiä joidenkin kuvien kanssa ja innostus katosi. Nyt pitää taas löytää se oikea raide. Ongelma on siinä kun yritän tehdä maalausta liian suunnitelmallisesti. Siitä tulee heti ihan hirveän jäykkää ja ankeeta. En oikein tiedä miten lähestyisin kuvia. Niinpä oon nyt keskittynyt taas kässäriin –oli niin vaikea hahmottaa, mitä oon tekemässä, että leikkasin kässäriplärän lauseiksi ja taittelin A4:sta vihkosen, johon liimailin uudestaan järkkäilemäni lauseet. Niin oli jotenkin helpompi kuulla se tarinan rytmi. Tänään kävin jokaisen virkkeen läpi ja koitin hioa niitä paremmiksi. Jätin turhia pois ja muotoilin sujuvammaksi. Tosin nyt oon käsitellyt vasta alle 1/3 jutusta ja on jo yli 60 sivua, joten tuntuu yhä vahvemmin että tarina on pakko pilkkoa trilogiaksi. Huh. Heijaa.

Kohta on kuitenkin pakko palata kuvien pariin ja yrittää saada se puoli selkiintymään. Mikä on mun tyyli?”

Kun työ on hankalaa, keskityn mielikuvaharjoitteluun: suljen silmäni ja yritän nähdä kirjan edessäni. Ajattelen, miltä tuntuu saada valmis kirja käsiini, sitä euforian tunnetta.

12.6.2015

Kamppailen edelleen tyylin kanssa. Yritän jotain maalaus-piirustuskollaaseja mdf-pohjille. Kaikki näyttää töhryiltä. Kokeilin lyijykynäpiirrosta ja se näytti tylsältä. Tein siistin mustekynäpiirroksen valopöydän kanssa ja se oli hieno mutta jotenkin hengetön? Jotenkin haluaisin yhdistää maalauksen tunnelman, akvarellin keveyden ja viivat. Haluaisin että lopputulos on taiteellinen mutta ei liian. Haluaisin että se näyttäisi yhtä aikaa vähän kömpelöltä ja tosi suvereenilta. Pyh, helppoa! Tuntuu että oon vaan huono ja laiska. Mietin että pitäiskö kässäriinkin vielä kajota…”

16.6.2015

Maalaus pyrkii pienistä mdf:stä isompaan kokoon. Enkö vain pysty tekemään pientä? Myös pyrkimys vähävärisempään, vain muutaman värin hallintaan näkyy. Ehkä kuva voi irrotella enemmän ja olla ronskimpaa, jos teksti on siisti ja kiltti?”

(välihuomio 2019: pystyn tekemään pientä)