4. JULKAISU

Otimme lähtökohdaksemme kaksitoista tyypillistä tilastollista kriteeriä, joiden perusteella etsisimme osallistujat:
– Sukupuoli (koska teos käsitteli tilastoja, käytimme samaa, hyvin ongelmallista, logiikkaa sukupuolen määrittelyssä kuin tilastokeskus: mies-nainen)
– Siviilisääty
– Ikä
– Asuinpaikka
– Onko lapsia
– Asumismuoto
– Taustamaa
– Kieli
– Asuuko maaseudulla vai kaupungissa
– Koulutustaso
– Tulotaso
– Onko työssä / työvoiman ulkopuolella

Meillä ei tietenkään ollut pääsyä väestörekisteriin, ja tilastollisesti sopivien ihmisten mukaan pyytäminen suoraan olisi ollut muutenkin eettisesti kestämätöntä. Projektissamme pyytäisimme osallistujia kertomaan hyvin henkilökohtaisesti tarinoitaan ja kokemuksiaan mielipiteidensä takana. Oli siis oleellista, että osallistujat haluaisivat oma-aloitteisesti mukaan projektiin.

Otimme siis avuksemme vanhan tutun työkalumme, avoimen haun. Siinä hyvää on juuri se, että ihmiset varmasti haluavat olla mukana, ja tekevät asian suhteen oman aktiivisen päätöksensä.

Oleellista oli saada sana leviämään mahdollisimman laajalle. Pyysimme avuksemme tuottajat Essi Ojanperän ja Heini Puurusen organisoimaan ja toteuttamaan kanssamme kampanjaa, jossa ottaisimme yhteyttä kaikkiin löytämiimme pieniin paikallismedioihin ympäri Suomen, ja lähettäisimme julisteitamme kirjastoihin.

Avoimessa kutsussamme kerroimme projektista ja pyysimme kiinnostuneita lähettämään meille lyhyen viestin. Lähetimme sitten meihin yhteyttä ottaneille kyselyn, josta selviäisi, mitä he tilastollisesti edustavat.

Tällä logiikalla lähes kaikki ensimmäiset meihin yhteyttä ottaneet pääsivät mukaan, koska he osuivat lähes varmasti joihinkin tilastollisista kriteereistämme. Loppua kohden seula pieneni.

Essistä ja Heinistä tuli kontaktihenkilöt kaikille vastanneille, ja haastavan kuvausaikataulupalapelin koordinoijat.

Juliste, jota levitimme ympäri Suomen.