2018 MARRASKUU

Emmi Nieminen
Kuvataiteilija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja
emminieminen.wordpress.com

 

Mikä on yllättävin taidekohtaamisesi?
Suren edelleen sitä, etten ole onnistunut löytämään tätä taideteosta uudelleen. Olin 2000-luvun ensivuosina Kiasmassa, jossa yhtenä teoksena oli eräänlainen kaksinpelattava videopeli. Sen tarkoituksena oli saada koikarpit syömään lootuksenkukkia enemmän kuin vastustaja, mutta siinä ei onnistunut ellei ollut täysin rauhallinen. Päässämme olevat sensorit pystyivät lukemaan, kuinka stressaantuneita tai ahdistuneita olimme ja koikarpit joko liikkuivat selkeästi ja sulavasti tai täysin päättömästi sen mukaisesti. Olin ahdistunut ja jännittynyt 14-vuotias ja hävisin pelin kerta toisensa jälkeen.

 

Mikä on viimeisin itsellesi asettama taiteellinen tavoite?
Antautua kokeilunhalulle. Jätän herkästi teosaiheet sikseen, jos ne eivät tunnu mielestäni heti hienoilta ideoilta. Jokaista ideaa ei tarvitsekaan toteuttaa, mutta olen toiminut kuvataiteen ja sarjakuvan kentällä tarpeeksi pitkään huomatakseni, että en voi mitenkään heti tietää jonkin ideansiemenen olevan joko epäkelpo tai mestarillinen älynväläys. Taiteen tekeminen ei ole niin kaksijakoista.

 

Oletko tehdään – mietitään vai mietitään – tehdään-tyyppiä?
Olen tähän asti ollut hyvin pitkälti Mietitään – Tehdään -tyyppiä, johon kohta 2 viittaakin. Se ei ole huono piirre, mutta nyt voisin kokeilla vain tekemistä ja sitten miettimistä.

Prosessi oli nähtävillä 29.10. – 25.11.2018