PROSESSISSA

6. JULKAISU

Olen ylimaalannut pohjia, joita aloitin ennen Los Angelesia. Olen liittänyt nyt puunkappaleita pintaan, lisännyt väriä ja merkannut omakseni. Olen käsitellyt isolla kädellä ja pelotta. Tehnyt maalauksista kokonaisempia. Jännä miten väri saa teokset elämään ihan toisella tavalla. Olin jo lähes unohtanut värin voiman keskityttyäni jo aika pitkään viivaan ja muotoon. Muutaman viikon tauko sai näkemään maalausten alut ihan toisessa valossa. Tästä on hyvä jatkaa.

Ennen

Jälkeen

5. JULKAISU

Tuntuu vapauttavalta maalata nyt. Sama tunne on ollut usein näyttelyn jälkeen. Yleensä parhaat työt tulevat juuri silloin kun jokin kokonaisuus on juuri saatu seinille, asia paketoitu ja voi aloittaa uuden kanssa. Nyt tuntuu hyvältä käyttää väriä reilummin. Huomaan jo kaivanneeni sitä. Mutta vähävärisempikin vaihe piti käydä läpi. Uskon, että kaikki vaiheet ovat tärkeitä.

4. JULKAISU

Näyttelyni Australiassa tulee olemaan TW Fine Arts -galleriassa Brisbanessa heinäkuussa. Näyttelyn teemana on ”Immediacy” (välittömyys) ja mukana on lisäkseni 4-5 kansainvälisen tason taiteilijaa. Kukin lähestyy teemaa omassa työssään omintakeisesti, eri näkökulmista käsin ja erilaisin materiaalein. Itse maalaan nyt hieman suurempia teoksia kuin aiempaan näyttelyyni. Teosten koko tulee olemaan 220x185cm ja niitä tulee esille 2-3. Näiden uunituoreiden maalausten kanssa olen siirtymässä taas takaisin voimakkaampaan värillisyyteen. Pohjana toimii yhä kankaan oma väri, eikä musta silikoniviivakaan ole poistumassa mihinkään. Aikomukseni on saada teoksiin variaatiota ja voimaa, hakea omia rajoja ja ottaa riskejä. Mukana tulee olemaan jossain määrin kollaasia ja väripinnat tulevat olemaan aiempaa laajempia. Olen alkanut tahria kankaita lattialla ja näin pyrkinyt saamaan pohjalle suttua ja rumuutta; jotain villiä, joka antaa minulle vauhtia ja asennetta maalausprosessiin. Haluan tuoda mukaan enemmän sattumaa ja viedä maalauksen dynaamisempaan suuntaan.

3. JULKAISU

Näissä Lowell Ryan Projects- gallerianäyttelyn teoksissa olen keskittynyt lähinnä viivaan ja eleeseen. Mukana on myös väriä, mutta melko hillitysti. Olen pohtinut teoksissani sitä, kuinka jo pienelläkin värin määrällä teen maalauksesta värillisen. Maalausprosessissani olen ylimaalannut värikohtia ja pohtinut mitä säilytän ja mikä määrä väriä on riittävä. Keskiöön teoksissa nousevat rytmit, joilla pyrin puhumaan mieleni sisäisistä asioista ja siitä mikä minua ympäröi.

Can’t catch without nails
oil, silicone and spray on canvas
200 x 170cm
2019

Had wings but couldn’t fly
oil, silicone and spray on canvas
200 x 170cm
2019

Heartbeat
oil, silicone and spray on canvas
200 x 170cm
2019

I’ll be there catching your tears before they fall to the ground
oil, silicone and spray on canvas
200 x 170cm
2018

2. JULKAISU

Lowell Ryan Projects, Los Angeles.

Näyttelyssä on seitsemän samankokoista maalausta (200x170cm).

Kokonaisuus on sarjallinen ja yhtenäinen vaikka kukin teos on yksilö. Teokseni ovat näyttelyssä neljän ja kolmen maalauksen sarjoina ja kokonaisuus on installaatiomainen. Näyttelytilan keskellä seisovat kuvanveistäjä David Hendrenin puuta ja sekatekniikkaa yhdistävät parimetriset veistokset, jotka keskustelevat maalausteni kanssa. Tummat sävyt toistuvat molempien teoksissa ja maalaukseni toimivat kuin näyttämönä Davidin jännille figuureille ja kaikkea reunustaa tyhjien seinien vaaleus ja ympäriltä tuleva valo.

 

1. JULKAISU

Tulevissa julkaisuissani tulen esittelemään näyttelyni Los Angelesissa Lowell Ryan Projects -galleriassa (13.4.-18.5.2019) sekä kertomaan prosessistani uusien maalausten kanssa, joiden esityspaikka tulee olemaan gallery TW Fine Arts Brisbanessa Australiassa heinäkuussa 2019.

Maalaan silikonilla, öljyllä ja sprayllä suureen kokoon. Ilmaisen rytmiä, liikettä ja sisäistä olotilaa. Tavallaan pyrin ratkaisemaan kaaoksen. Maalaan paljoutta, joka syntyy, kun työstän enkä lopeta ajoissa. Tärkeää on kuitenkin löytää tarinaan jonkinlainen selkeys ja rakenne. Se voi olla väri, voimakkaampi viiva tai muusta massasta erottuva tekijä. Kun maalaan tätä kaikkea, haluan tehdä sen niin, että kokonaisuus on materiaalinen ja pinta on koko ajan elossa. Viivojen kaaret pursottuvat silikonituubista parhaimmillaan pari senttiä paksuina, ja öljy sekoittuu sormin, suoraan tuubista tai lastoin – ei koskaan pensselillä. Vaikka mietin paljon maalaamiseni välissä, on itse maalausprosessi niin nopeaa, että spraymaalausta varten hankkimani maski harvoin ehtii kasvoille asti, koska sitä asetellessa olisi ajatus jo katkennut ja vimma löystynyt.